Top 10 katuradat, jotka haluaisin ajaa

Eilen tein listauksen Top 10 kilparadoista, jotka haluaisin ajaa. Kyseessä oli kiinteät moottoriradat, sekä osittain maantiekäytössä olevat tienpätkät, jotka ovat vakiintuneita osia kilparadoista. Mutta onneksi maailmasta löytyy myös katuratoja. Kaupunkien keskustoissa olevia normaaleita katuja, jotka on muutettu yhtä viikonloppua varten kisakäyttöön. Nämä radat kiehtovat monia, myös minua, sillä hauskaahan se on ajatella normaalia kadunpätkää missä tahansa, ja miettiä millaista olisi siinä ajaa 200km/h vauhdilla. Katuradoissa on myös se hieno puoli, että niitä voi käyttää vain kerran, tai sitten niistä muodostuu kilpa-autoilun klassikoita. Radat ovat usein pomppuisia, ahtaita ja täynnä riskejä, sillä talojen seinät ja turvakaiteet ovat usein vain metrien päässä ajolinjasta.

10: Helsinki Sörnäinen + Helsinki Eläintarhan ajot

Helsingissä on ajettu keskustassa pariin otteeseen autokilpailuita. Monet varmasti muistaa Sörnäisistä Robert Lappalaisen DTM-ajot (älkää googlettako "Helsinki DTM", sillä sieltä löytyy hieman erilaisia linkkejä), kun Saksan vakioautosarja rantautui Helsinkiin. Deutsche Tourenwagen Meisterschaft oli tuon autosarjan nimi, ja myös Formula 3000 sekä FIA GT-autot kävivät ajamassa Sörnäisissä kilpaa. Ensimmäinen vuosi oli takuuvarma menestys, mutta kun DTM (se autosarja) jäi pois, myös kisat lopahtivat parin vuoden jälkeen.

Aiemmin Olympiastadionin kupeessa ajettiin legendaariset Eläintarhan ajot. Eltsun katurata todettiin myös aiemmin vaaralliseksi, ja kun vuoden 1963 kisoissa tapahtui kuolemaan johtanut onnettomuus, radalle ei myönnetty jatkossa lupaa. Suomessa on katuradoilla ajettu myös Helsingin Munkkiniemessä ja Kalastajatorpalla, Tampereella, Imatralla ja Seinäjoella.

9:Long Beach
(USA)

Kalifornian auringon alla ajetaan joka vuosi jonkinlaiset isot kisat. Long Beach on oma kaupunki aivan Los Angelesin eteläpuolella, mutta periaatteessa aivan samaa taajamaa. Rata ei suoranaisesti ole mikään kaunis tai erityisen haastava, mutta sen perinteet ja kuuluisuus tekee tästä mielenkiintoisen radan.

8: Boavista, Porto

(Portugali)

Nopea ja haastava katurata betonirännissä. Turvatilaa ei juurikaan ole, suorat on pitkiä ja kaarteet pääsääntöisesti nopeita. Radalla on kaksi kohtalaisen pitkää suoraa, sekä toinen osuus kohtalaisen mutkikasta loivine kaarteineen. 

7: Burke Lakeront Airport

(USA)

Varmaankin tylsin rata koko listassa, ja muutenkin kaukana perinteistestä katuradasta. Paikka on nimittäin lentokenttä, ja siinäkin käytössä vain yksi kiitorata ja rullaustie. Mutkia on vain muutama, mutta se mikä radassa kiehtoo on vauhti. Turvatilaa on julmetusti, ajorata on varmaan levein missään kilparadassa, ja vauhdit ovat sen mukaisia. Mutkat on yhtä lukuunottamatta 90 asteen käännöksiä suuntaan tai toiseen, ja vain toisessa päässä käännyttäessä mennään yhteen tiukempaan mutkaan.

6: Singapore

Harvinainen rata, sillä kerrankin joku uusi ja moderni katurata tuodaan ison maailman julkisuuteen, ja vieläpä F1-autoille. Lisäksi kisa ajetaan illalla keinovalaistuksessa, ja se tuo kisaan lisää mielenkiintoa. Aika perinteinen katurata monessa mielessä. Ei mitään huippupitkiä suoria, paljon 90 asteen käännöksiä, ahtaita ajoväyliä ja kohtalaisen vähän ohituspaikkoja. Lisäksi rata on paikoitellen aika epätasainen. Silti, erittäin tervetullut F1-maailmaan tämä rata.

5: Pescara

(Italia)

25 kilometriä pitkä katurata? Siinä on ollut ajamista kerrakseen. Suoranaista katurataa tästä tosin on vain noin 1/3, sillä loput tästä radasta on käytännössä kaksi huippupitkää suoraa valtatieosuutta. Lähtö ja maali tällä kolmion mallisella radalla olivat Pescaran kaupungin pohjoispuolella. Tästä keskustan läpi ja oikealle, todella haastava tieosuus täynnä mutkikkaita ja kapeita maalaisteitä 12,5 kilometrin päähän Cappelle sul Tavoon monien pienten kylien läpi, sieltä lähes luotisuoraa valtatietä pitkin Montesilvanoon, siellä 90 asteen käännös ja taas luotisuoraa tietä rannan suuntaisesti kohti Pescaraa. Rata on yksi vaarallisimmista kautta aikain, eikä turhaan. Kisojen aikaan katsojille tai kuljettajille ei pahemmin turvallisuutta ajateltu, eikä noin pitkällä radalla edes kunnon valvontaakaan ollut.

4: Pau

(Ranska)

Erittäin arvostettu katurata Ranskan eteläosissa, Paun kaupungissa, lähellä Espanjan rajaa. Kapea katurata historiallisen kauniissa kaupungissa. Reitti luikertelee talojen välissä, ylös mäkeä, alas joenrantaan, ja taas ylös kohti kukkuloita. Ei ihme, että rataa verrataan Monacon katurataan. Radalla ajetaan pikkuformuloilla ja vakioautoilla, ja kuten videosta näkyy, aika kapeat on väylät metallikaiteiden välissä. Parhaat osuudet osuu pääsuoran alkupäähän, tiukan 180 asteen mutkan jälkeen. Muutama nopea vasen-oikea vaikeassa alamäessä mittaa monen kuskin kanttia.

3: Montjuic

(Espanja)

Montjuic ei ole aivan puhdas katurata. Se on korkealla Barcelonan kukkuloilla sijaitseva taajamatiestö, mikä on ihanteellinen paikka järjestää moottoriurheilutapahtuma. Täällä on aikanaan monena vuonna ajettu Espanjan F1 Grand Prix, viimeksi vuonna 1975. Valitettava viisi henkeä vaatinut kuolonkolari radalla tuona vuonna toi kisat päätökseen, sillä jo ennen onnettomuutta rataa pidettiin aivan liian vaarallisena. Emerson Fittipaldi muun muassa jätti kisan väliin tämän syyn takia kyseisenä vuonna. Tuo kisa on myös ainut F1-kilpailu, missä naiskuljettaja on saanut pisteitä. Montjuic tunnetaan nykyisin 1992 Barcelonan Olympialaisten päänäyttämönä. Legendaarisen radan reitti on edelleen olemassa.

2: Macao

Macao on harvinainen katurata, siellä siellä kilpaillaan myös moottoripyörillä. Autoilla radalla toki ajetaan paljon enemmän, ja rata onkin pikkuformuloiden oma Monte Carlo. Kisan voittajiin kuuluu tusinoittain kuuluisia huippukuskeja. Radan tekee haastavaksi sen kaksijakoinen luonne. Pääsuoralla mennään leveää väylää pitkin kaasu pohjassa, mutta takaosa mennään kaupungin kapeita katuja ylös ja alas rinnettä, kunnes taas aukeaa sataman suorat, ja päästään luukuttamaan urku auki. Kapeimmasta kohdasta rata on vain seitsemän metriä leveä. Vuoden 1990 F3-kisa oli suomalaisittain mielenkiintoinen, sillä Michael Schumacher kuulemma tarkoituksella jarrutti keskellä suoraa, aiheuttaen Mika Häkkiselle peräänajon ja kesketyksen viimeisellä kierroksella.

1: Monte Carlo

(Monaco)

Osa Monacon myytistä on sen historiassa. Ruhtinaskunnan kapeilla kaduilla ajetaan pitkälle yli 200km/h F1-autoilla, ajetaan tunnelissa, kurvataan aivan miljonäärien kymmenmetristen huvijahtien nenän edestä. Rata on ollut lähes muuttumaton sen alkuajoista alkaen, mikä vain lisää sen arvostusta. F1-maailmassa jos jonkun kisan haluat kauden aikana voittaa, se on Monaco. Palkinnotkin jaetaan poikkeuksellisesti kuningasperheen talon rappusilla, eikä missään pääsuoran palkintokorokkeella. Jos Monacon GP ei olisi F1:n kilpailukalenterissa, se ei sinne pääsisi. Rata on nykystandardein liian vaarallinen, mutta haluan nähdä sen päivän kun joku uskaltaa ehdottaa sen poistamista kisakalenterista. Ei tule tapahtumaan.

Top 10 kilparadat, jotka haluaisin ajaa

Autourheilu on lähellä suomalaisten sydämiä. Itselle ei kovinkaan paljoa, sillä etenkin F1 on mennyt vuosien saatossa liian teknologiseksi. Monia todella hienoja autoluokkia löytyy maailmasta, etenkin erilaiset vakioautot ovat todellista herkkua. Mutta autoista asia sikseen, ja siirrytään näyttämöille. Autoilla ajetaan radoilla, ja radat ovat erilaisia kaikki. Yhtäläisyyksiä löytyy oikeastaan vain siinä, että radoilla on lähtö ja maali, varikko, sekä välissä paljon erilaisia mutkia ja suoria. Osa radoista on tarkotukseen rakennettuja, osa on tavallisia maanteitä erikseen kisakäyttöön tiettyyn aikaan varattuja ja muokattuja, ja osa radoista on kaupunkien kaduille tehtyjä tilapäisratoja. Euroopassa ollaan menty tähän yliturvalliseen ratamalliin, mutta USA:ssa kisat usein vielä viedään keskelle kaupunkeja, missä katsojia varmasti piisaa. Tässä listassa käydään läpi TOP-10 kiinteää kilparataa, mitkä haluaisin käydä ajamassa läpi. Katuradat tulee listattuna myöhemmin, tässä on vain nämä perinteiset kilparadat, tai maanteistä rakennetut tilapäisradat. Osa on jo valitettavasti poistettu käytöstä.

Kunniamaininta: 

Potrero de los Funes

(Argentiina)

Joskus löytyy sellaisiakin asioita mistä itse en ole lainkaan ollut tietoinen... Nyt kävi näin. Argentiinassa sijaitseva Portero de los funes on jäänyt paitsioon. Ei enää! Argentiinan keskiosissa, syrjäisessä kolkassa lähellä Andien vuoristoa on kyseinen rata. Yli kuusi kilometriä pitkä rata on osittain julkista tietä, osittain kilparata. Ehkä rata on jäänyt paitsioon sen takia, kun kansainvälisesti isoja kisoja ei siellä ajeta, varmasti johtuen rajallisista turva-alueista. Upea rata, paljon haasteellisia nopeita mutkia, ylä- ja alamäkiä... Ehdoton kunniamaininta tälle radalle!

10: Infineon Raceway

(USA)

Mielenkiintoinen rata USA:ssa. Yksi harvoista laadukkaista kilparadoista jenkeissä, sillä tosi usein siellä kisat ovat ovaali- tai katuradoilla. Infineon on aika hidas, mutta sieltäkin löytyy paljon pientä ja nopeaa mutkaa, korkeuseroja ja muuta mukavaa. Veikkaan että parissa kohdassa karkaisi auto hanskasta, kun mutka on mäen harjalla, tai pitkässä alamäessä.

9: Salzburgring

(Itävalta)

Hieman eriskummallinen rata, sillä se koostuu oikeastaan kahdesta pitkästä suorasta, ja molemmissa päissä olevista mutkista. Suorilla ajettaessa pystyy periaatteessa näkemään vastaantulevat autot,eli vähän kuin ajaisi kotimaisella moottoritiellä. Välissä tottakai on aita, ettei pieni ajovirje vie suoraan vastaantulevien kaistalle. Mennään kovaa päästä toiseen vuoriston keskellä laaksossa, käännytään päässä, ja taas mennään toiseen suuntaan melkein kaasu pohjassa.

8: Monza

(Italia) 

Monza on edelleen F1-kisakalenterissa. Mutta harva tietää, että radan alkuaikoina 20- ja 30-luvulla, sekä uudelleen 50-ja 60-luvulla radalla ajettiin nykyistä erikoisemmalla radalla. Monzassa on myös ovaalirata, ja pääsuora on molemmilla radoilla yhtenäinen. Mutta aiemmin kisa oli kaksiosainen.

Yksi kierros kisassa sisälsi kierroksen nykyistä kisarataa, ja kierroksen ovaalia. Nykyiseltä radalta kun tultiin pääsuoralle Curva Parabolicasta, siirryttiinkin ovaalille, ja kun ovaalin toisesta mutkasta tultiin ulos, oltiinkin nykyisen kisaradan pääsuoralla, ja tästä jatkui kisa taas sinne perinteiselle kilparadalle. Erikoista, mutta totta. Ovaali on edelleen olemassa, mutta siellä ei enää kilpaa ajeta.

7: Österreichring

(Itävalta)

Turvallisuus on valitettavasti vienyt voiton myös tästä radasta. Nykyisin rata on turvallinen ja steriili, mutta aikanaan tämä rata oli nopea, kapea, haastava ja yleisöystävällinen. Korkeuseroja löytyi, mutkat mentiin kovalla vauhdilla, ja pahemmin ei virheisiin ollut tilaa. 

6: Charade Circuit

(Ranska)

Valitettavasti radasta ei ole kunnon kamerakuvaa kisa-ajoilta, mutta onneksi voi luottaa siihen, että joku on kyseisen radan läpi ajanut siviiliautolla. Video on tuplanopeudella, jotta siviilikuvaajan ei tarvitsisi ajaa ylinopeutta, mutta saisi silti videolle hieman mielikuvaa tästä ranskalaisesta klassikkoradasta. Rata oli lyhytaikainen vaarallisuutensa vuoksi, mutta legendat siitä elää edelleen. Ranskan versio saksalaiselle Nürburgringille. Monet kuljettajat pitivät tätä vielä vaikeampana ja haastavampana, sillä radan kovavauhtiset mutkat ja korkeuserot saivat monet kuskit voimaan pahoin. Radalla ehdittiin ajamaan 60- ja 70-luvulla neljä F1-osakilpailua, ennenkuin turvallisuusasiat pakottivat siirtämään kisat muualle. Rata on edelleen olemassa, mutta lyhennettynä versiona, nykyisen radan eteläpuolella. Mutta eihän se ole lähellekään sama rata. Käytöstä poistettu rataosuus on nykyisin osa normaalia maantietä. Rata sijaitsee entisen tulivuoren juurella.

5: Spa-Francorchamps

(Belgia)

Ei turhaan F1-kuskit odota aina pääsyä Spa:n radalle. Kaunis ja nopea rata, missä on myös paljon korkeuseroja. Lähtösuoran jälkeisen mutkan jälkeen edessä on Eau Rouge, yksi haastavimmista ja vaikeimmista mutkista missään. Tätä rataa on muokattu vuosien saatossa paljonkin, sillä alkuperäinen rata oli 15 kilometriä pitkä, lähes mutkaton ympyrän muotoinen vauhtirata. Nykyinen malli on sellaisenaankin erinomainen, ja tuo käytöstä poistettu rata on julkista maantietä nykyään.

4: Suzuka

(Japani)

Yksi harvoista radoista, jotka ovat pysyviä ja toimivia. Japanin F1-ratana tunnettu Suzuka on monien kuljettajienkin suosikki, eikä ihme että rata on mukana todella monissa videopeleissäkin. Paljon nopeita mutkia, kovia nopeuksia, haastavia ajolinjoja. Rata on alunperin Hondan testirata, joten ei ihme että paljon erilaisia mutkia ja osuuksia radalta löytyy. Onneksi rata on myös kisakäytössä edelleen. On muuten yksi harvinaisista radoista, sillä se on kahdeksikon mallinen. 

3: Mount Panorama circuit

(Australia)

Hyvin tuntematon rata monelle, mutta Australiassa rata on lähes käsite. Se on outo sekoitus katurataa ja kilparataa, koska koko rata on julkista tietä. Kisoja varten tämä rata aina suljetaan julkiselta liikenteeltä, ja pyhitetään kisakäyttöön. Toinen osa radasta on huippunopeaa katuratamaista osuutta, missä 90 asteen käännökset tuovat aina uuden pitkän suoran eteen. Toinen osa radasta kiipeää kukkulan huipulle ja sieltä alas mutkien saattelemana. Mutkikas osuus on vaikea ajettava, sillä tiukat mutkat ovat todella tiukkoja, ylä- ja alamäet tuovat näköesteitä, ja ulosajoihin ei ole varaa. Korkeuseroa on hurjat 174 metriä.

2: Le Mans

(Ranska)

Perinteinen 24-tunnin kisa tällä huippunopealla radalla on varmasti kaikkien autourheilua seuraavien tiedossa. Ja varmasti myös monien, ketkä ei asiaan ole vihkiytyneet. Le Mans on käsite. Virallisesti rata kantaa nimeä "Circuit de la Sarthe", mutta sitä ei varmaan monikaan edes tiedä. Radalla on vuodesta 1923 lähtien järjestetty Le Mansin 24 tunnin ajot. Itse Sarthen rata on isoksi osaksi julkista maantietä, mutta radaksi se muutetaan kisaa varten. Paikalla on myös lyhyt kilparata, joka toimii kilpakäytössä kiinteästi, mutta sekin on aivan eri elämys kuin itse Sarthen 13 kilometriä pitkä vauhtirata. Rata on huippunopea, sillä 85% ajasta ajetaan kaasu pohjassa. Keskinopeudet radalla lähentelee 250km/h vauhteja, ja osittain tämän takia yli 6km pitkä Mulsannen suora jouduttiin hidastamaan kahdella shikaanilla.

1: Nürburgring Nordscleife

(Saksa)

Yksi maailman tunnetuimmista kilparadoista, missä valitettavasti enää ei juurikaan kilpailuita ajeta. Nykyinen F1-näyttämönäkin tunnettu Nürburgring on vain haamu tästä vihreästä hirviöstä, yli 22 kilometriä pitkästä vuoristoradasta keskellä saksalaista metsää. Näillä kahdella radalla ei taida olla yhteistä kuin nimi ja sijainti, mutta tietääkseni yhtään metriä yhteistä rataosuutta. Huippunopeita suoria, korkeuseroja, nopeita kaarteita, hitaita mutkia. Yhteensä 73 mutkaa. Uskomaton ajokokemus takuuvarmasti. Onneksi rata on turistikäytössä, eli radalle pääsee ajamaan jos rahaa ja intoa on. Ihan perusautolla sinne ei kannata lähteä, koska monet tulevat ajamaan radalle Ferrareilla ja Porscheilla. Siinä jää Volvo 850 hieman jalkoihin. 

Top 10 parhaat levyt - ilman heikkoja hetkiä

Maailmassa on hyviä levyjä, ja on "hyviä levyjä." Niissä on iso ero. "Hyvä levy" on sellainen, mistä löytyy pari kovaa hittiä, ja muut on täytebiisejä, mutta hyvä levy sisältää levyllisen hittejä. Niitä hyviä levyjä maailmassa on todella vähän, koska harvaa levyä varten kuitenkaan tehdään se noin 10 huippuhittiä. Onneksi niitäkin löytyy, ja tässä on meikäläisen lista TOP 10 PARHAAT LEVYT - ILMAN HEIKKOJA HETKIÄ.

Okei, listalla ei ole yhtään Beatlesia, ei Rolling Stonesia, ei Bob Dylania, eikä oikein muutakaan vanhempaa. Varmasti ovat kovia levyjä ja ammattilaisten arvostamia, sekä aikanaan uusia uria avanneita levytyksiä. Mutta, itse olen elänyt sen ajan ulkopuolella, ja jätän suosiolla niiden levyjen kuuntelut muille. Varmasti ovat alansa huippuja. Minä en. Radio Vaasan henkilökunta, Hippi Hovi etunenässä, tuskin taitaa minulle enää tämän jälkeen suotuisasti jutella..? 

10: Nirvana - Nevermind

Grunge tuli julkisuuteen tämän levyn, ja eritoten "Smells like Teen Spirit" kappaleen myötä. Nirvanan edelleenkin isoin hitti, hyvin kaksijakoinen biisi, mutta se uppoaa kuin kilo mustaa makkaraa tamperelaiseen. Levyltä löytyy myös jättihitit "In Bloom", "Come as you are" ja "Lithium." Nirvana myös avasi ovia varmaan sadoille saman tyylisuunnan bändeille.

9: Queen - The Miracle

Aikanaan Queen oli bändi, mitä et halunnut katsoa MTV.ltä, mutta jostakin syystä sitä soitettiin jatkuvasti. Vasta myöhemmin Queenin musiikki alkoi aukeamaan, ja jälkikäteen onkin tajunnut miten hemmetin kova bändi Queen on ollut. Jos olisin listannut 30 levyä tälle listalle, olisi varmaan Queenilta listalla 6 levyä. Tältä levyltä löytyy viisi sinkkuhittiä, "Breakthru", "Invisible man" ja I want it all" etunenässä. Ainut syy miksi juuri tämä levy on tässä listalla, eikä vaikka Innuendo, The Game tai A Kind of Magic? Vaikea sanoa yhtä syytä. Hieman kympin sakin ulkopuolella kaikki ne levyt ovat.

8: Red Hot Chili Peppers -Blood Sugar Sex Magik

Vaikka levyltä Californication löytyy mielestäni kaksi kolmesta RHCP:n biisistä, tämä levy on kuitenkin kokonaisuutena parempi, ja paras RHCP:n tuotos. Vanhempi RHCP:n tyyli puree, nykylinja on kyllä auttamatta liian löysää mieleeni. Sanoo ihmiset mitä tahansa. "Suck My Kiss", "Give it away", "Under the bridge" ja "Breaking the girl" ovat kaikki helmiä.

7: Garbage - Version 2.0

Yksi 90-luvun kovimmista uuden aallon metalli/rockbändeistä. Garbage onnistui levyssään lähes täydellisesti, ottaen huomioon sen biisimäärän. Yhteensä 12 kappaletta löytyy tältä levyltä, joista peräti seitsemän julkaistiin sinkkuna. Kaksi kovinta, "Push it" ja "I think I'm paranoid" olivat varmasti jokaisella radiokanavalla soittolistoilla. Laulajatar Shirley Manson oli aikansa ikoni. Valitettavasti tämä bändi meni pilaamaan uransa tekemällä lällybiisin James Bond-leffaan. Bändin eka levy oli myös kovaa tavaraa, mutta kakkoslevy oli ylivoimaisesti bändin paras. Kolmas levy, Beautyful Garbage olikin sitten alkusoittoa bändin alamäelle, ja jossakin vaiheessa bändi jopa hajosi.

6: Queen - The Works

Queen on siitä harvinainen bandi, että moni sen levyistä kelpaisi listalle. Jos kokoelmalevyt olisi mukana tässä listauksessa, voisi varmuudella sanoa Queenin Greatest Hits I ja II olevan sijoilla 2. ja 3. Järjestystä en osaisi tosin päättää. Yhtä aivan täydellistä levyä he eivät silti ole saaneet aikaan, mutta varmasti 4 tai 5 aivan loistavaa levyä on maailmalle tuupattu. Levy vei bändin musiikin pikkuisen sivuraiteelle sen aiemmasta tuotannosta, isoksi osaksi teknologian avulla, ja tämä tietysti avitti Freddie Mercuryn ja muiden ideoiden toteutusta. Videon biisi "Radio Ga Ga" meni ykköseksi 19:ssä maassa, ja Lady Gaga on ottanut nimensä tästä biisistä. Tämä levy erottuu Queenin muista mainioista levyistä vain sen laajemman hittimateriaalin ansiosta.

5: Michael Jackson - Thriller

Vaikka en ole yhtään MJ:n fani, tätä levyä on vaan pakko arvostaa. MJ teki musiikista taiteen yhdistämällä biisit huippukalliisiin videoihin, ja esimerkkinä linkin takana oleva nimikkokappale Thriller, oli yli 10 minuuttia kestävä minielokuva. Videossahan MJ muuttuu zombieksi, tyttöystävän harmiksi. Yhtä kaikki, levyltä löytyy kuusi hittisinkkua, eikä ne kolme julkaisematonta biisiä olisi varmaan jäänyt yhtään huonommiksi. Monissa listoissa tämä on maailman paras levy.

4: ZZ Top - Eliminator

Ei tosiaan aidoin ZZ Topin levyistä, mutta selkeästi paras kokonaisuus. Levy on joidenkin mielestä liian studiohenkinen, eikä siinä ole sitä samaa rosoisuutta kuin aiemmissa bändin levyissä, mutta hällä väliä. Lopputulos on levyllinen takuuvarmoja hittejä, joita soitettiin illasta toiseen radiossa ja MTV:llä. Musiikkivideotkin olivat omalla tavallaan hittejä, sillä niissä korostui elämän perusasiat. Nopeat autot, kauniit naiset ja rumat miehet soittimien ääressä. "Legs" (linkin takana) nousi hitiksi, kuten levyn kolme avausraitaakin, "Gimme all your lovin'", "Sharp dressed man" sekä "Got me under pressure."

3. Metallica - Metallica (the black album)

Yritin kovasti olla laittamatta samalta bändiltä kahta levyä listalle, mutta Metallican kohdalla se on mahdotonta. Metallica-niminen levy, josta myös nimeä "The Black album" käytetään, on ehkä Metallican yleisöönmenevin levy. Se ei ole enää aivan täyttä tuttua Metallican tykitystä, vaan sieltä löytyy useita enemmän valtavirtaankin sopeutuvia kappaleita. "Sad but true", "Enter Sandman" ja "Wherever I may roam" ovat tuttua ja turvallista, mutta "The Unforgiven" ja "Nothing else matters" ovat sellaisia kappaleita, joita voisi jopa Bon Jovi tehdä, mutta eivät onneksi osaa niitä esittää. Valitettavasti tämän jälkeen Metallica kokeili uusia tuulia levyillä Load ja Reload, mutta ne eivät kuulu lähellekään tätä listaa.

2: The Cure - Disintegration

"Disintegration is the best album ever!" huusi Stan poiskulkevan bändin laulusolistin Robert Smithin perään. Kyseessä oli South Parkin jakso "Mecha-Streisand", missä pahuuden teille joutunut Barbra Streisand joutui tappelemaan maailman pelastaneen Robert Smithin sekä Leonard Maltinia (maailman kuuluisin leffakriitikko) vastaan. Toinen South Parkin tekijöistä, Trey Parker, on The Curen suuri fani, ja kutsui Smithin tribuuttina sarjaan mukaan. Mutta, itse levy on hieman poikkeava The Curen gootti-rockista. Aika melankolinen, mutta kummalla tavalla tarttuva levy on täynnä hienoja hittejä, joista etenkin "Lullaby", "Lovesong" ja "Pictures of you" ovat aivan täyttä hittikamaa. Bändi on ollut aikanaan MTV:n tribuuttibändinä. Samaan ovat yltäneet vain Aerosmith, Janet Jackson ja Metallica.

1: Metallica - Master of Puppets.

Katsotaan asiaa miltä kantilta tahansa, Metallican Master of Puppets on metallimusiikin paras levy kautta aikain. Lisäksi moni sen sisältämistä biiseistä on maailman huippua. Itse nimikkokappale "Master of Puppets" (joka soi videon takana) on monissa lähteissä valittu maailman parhaaksi metallibiisiksi, eikä se kaukana ole maailman parhaasta muutenkaan. Levyltä ei löydy yhtään heikkoa biisiä. Ei yhtään. Se tosin helpottaa, että biisejä on vain kahdeksan, mutta moni niistä on monimuotoisia. Mennään kovasta metallinrytkeestä rauhalliseen balladimaiseen menoon, ja taas takaisin Kirk Hammettin kitarasoolon kautta. James Hetfieldin äänikin kuulostaa paremmalta kuin koskaan. Klassikko, joka pitäisi löytyä kaikkien levyhyllystä.

Bubbling under: Foo Fighters on kovin bändi, joka ei listalle päässyt. Heiltä löytyy kasapäin hittejä, mutta ei aivan yhtään levyä, joka kokonaisuutena olisi niin kova, että ohittaisi jonkun tämän listan levyistä. KISS tekee saman, paljon levyjä, paljon hittejä, mutta ei oikeastaan yhtään niin kovaa kokonaista levyä.

TOP 10 parhaat leffojen jatko-osat. (Jatko-osa surkeimmille jatko-osille)

Koska ensimmäinen TOP 10 -blogiteksti koski huonoimpia leffojen jatko-osia, lienee syytä sitten listata myös ne parhaat jatko-osat. Tämä lista on huomattavasti helpompi, sillä monesti nuo leffat ovat niin hyviä, että ne on pakosti nähty. Ja hyviksi todettu. Hyvin harva ykkösosa saa jatkoa yhtä hyvästä, tai jopa paremmasta jatko-osasta, mutta näitäkin on. Joten tässä listaus TOP 10 PARHAAT ELOKUVIEN JATKO-OSAT. Olkaapa hyvä!

Kunniamaininta: Titanic II

Yksi leffamaailman suurimmista on saanut rinnalleen jatko-osan. Leonardo DiCaprio onnistutaan pelastamaan hengissä, oltuaan jäädytettynä meren pohjassa nykypäivään asti. Tästä alkaa ajojahti, kun Jack (DiCaprio) karkaa tutkimuslaitoksesta ja lähtee etsimään Rosieta.

10: Aliens

Alkuperäisen leffan menestys oli monelle yllätys, mutta jatko-osan ilmestyminen sen jälkeen ei enää ollut kenellekään ihme. Piti vain keksiä sopiva juoni., tarina, ja saada Sigourney Weaver pääosaan. Kun ainekset oli koossa, ei muuta kuin kuvaamaan. Lopputulos on hurja ja jännittävä trilleri, joka takuuvarmasti liimaa persuksen penkkiin kiinni. Avaruuskauhua koko leffan ajan.

9: Rise of the Planet of the Apes

Jälleen yksi elokuva, missä vanha klassikkosarja on nostettu eetteriin, ja tehty alkuperäisiä tapahtumia edeltävä leffa. Ensimmäiset Apinoiden planeetat on tehty jo kauan sitten, 1968 se kaikkein ensimmäinen. Nykytekniikalla tällaisten osien teko on helppoa, ja tähän on tartuttu. Tätä ennenhän jo vuonna 2001 tehtiin yksi sarjan leffa, mutta se ei pahaksi onnekseen ollut kovinkaan onnistunut leffa, mutta tämä taasen on. Ehkä hieman pitkästyttävä leffa, mutta sitä jaksaa odottaa mielellään, kun tietää mitä lopussa on luvassa. Apinat valtaavat maan.

8: Mad Max II - The Road Warrior

Ydinsodan jälkeisessä maailmassa kaikesta on pulaa. Mel Gibson on planeetan pahin karju, jonka tappaminen on vaikeaa, ja kosto siitä on aina suloinen. Hienoa vielä on Gibsonin hahmon sympaattinen hiljaisuus, sillä montaakaan vuorosanaa ei leffassa hänellä ole. Mad Max oli enemmän pienen porukan kulttileffa, mutta tämä toi leffasarjan myös suuren maailman tietoisuuteen. Myös kolmososa tehtiin aikanaan, ja se taas ei ole kovinkaan mairitteleva pätkä, eikä Tina Turner sitä leffaa ainakaan paranna.

7: X Men - First Class ja X II

X II on toinen osa X-Ryhmän leffoista. Ensimmäinen oli aika heppoinen, ja siinä jouduttiin viettämään aika paljon aikaa hahmojen esittelyyn ja muuhun ympäristöön, ja tarina jäi heikoksi. Kakkosessa tarinaa on paljon enemmän, hahmoja nähdään enemmän tosi toimissa, ja leffanakin teos on todella maittava. Mutta.. sitten tehtiin myöhemmin vielä parempi jatko-osa, tosin se on esiosa, eli First Class.

Leffana First Class oli aika keskinkertainen, mutta sen tarina on huippu. Aiheesta oli tehty jo monta leffaa, sekä erillinen spinoff-pätkä Wolverinelle. Tämä leffa kertoo koko X-Ryhmän alkutaipaleen, miten Magneto ja Xavier riitaantuivat, ja miten Xavier myös rullatuoliin joutui. Pelkän tarinan ja sen tuoman erinomaisen pohjustuksen takia tämä esiosa jatko-osana on osuva.

6: The Bourne Supremacy ja The Bourne Ultimatum

(Medusan isku ja Medusan sinetti)

Koko Bourne-trilogia joka tähän asti on julkaistu, ansaitsisi paikan tällä listalla. Alkuperäistä ei tietysti voi laittaa, koska se ei ole jatko-osa, mutta kaksi muuta jaksoa tässä on. Leffat ovat juoneltaan ja toteutukseltaan mainioita. Ei mitään hillitöntä Hollywood-erikoistehostesaastaa a'la Michael Mann, vaan toiminta on kohtalaisen pienimuotoista ja antaa odottaa itseään. Juoni pitää mukavasti mukanaan alusta loppuun, koko trilogia on hyvin toisiaan tukeva, ja kaikin puolin hyvää viihdettä.

5: Kummisetä II

Yksi harvoista jatko-osaleffoista, joka on voittanut Oscarin. Syystäkin. Leffa on yksi kulttuurihistoriallisista aarteista, ja onkin sen takia päässyt harvinaisten leffojen joukossa USA:n kansallisarkistoon talteen. Sinne ei ihan turhat leffat pääse. Jos haluat katsoa loistavia näyttelijöitä, erinomaisen leffan, ja tuhlata siihen aikaa muutaman tunnin, tee se tämän leffan parissa. Suosittelen toki alkuperäisen katsomista ennen tätä, sillä joitakin asioita ei välttämättä hoksaa, jos ensimmäinen on näkemättä.

4: The Dark Knight(Yön ritari)

Ylivoimaisesti paras kaikista Batman-leffoista. Tätä katsoessa melkein nousee myötähäpeä kaikkia niitä 90-luvun leffoja kohtaan, missä ollaan aivan liikaa Adam Westin aikaisessa maailmassa. Heath Ledger tekee aivan uskomattoman roolisuorituksen Jokerina. Muutenkin leffasta huokuu juuri sellainen synkkä Gotham City, millainen paikka sopiikin Batmanin temmellyskentäksi. Leffa ei suoranaisesti ole jatkoa millekään aiemmalle, mutta samaa aihetta ja samaa roolihahmoa käytetään hyväksi.

3: Die Hard II

Jälleen kerran erinomainen toimintaleffa, minkä kakkososalle on ladattu kovat paineet. Die Hard pystyy vastaamaan niihin täysin. John McClane, näyttelijänä Bruce Willis, on jälleen siviilissä oleva poliisi väärään aikaan väärässä paikassa. Vastassa on tällä kertaa huumepomo ja häntä vapauttamaan tulossa oleva korruptoitunut sotilaskomppanja. Toki leffa vetää lähes kaikki perinteiset leffakliseet läpi, ja sankari saa lopussa kaiken pelastettua. Tiivistahtinen action-pläjäys jaksaa viihdyttää montakin katselukertaa läpi. Leffasta tehtiin myös 3. ja 4. osat, mutta niissä mennään hiljalleen jo kohti sitä toista ääripäätä.

2: Star Wars Episode V: The Empire Strikes Back

(Imperiumin vastaisku)

Tähtien sota. Tuo jokaisen sankaritarinan klassikko jatko-osa. Ensimmäinen episodi, joka oikeasti oli neljäs jakso, mutta se julkaistiin ensimmäisenä, oli yksi kaikkien aikojen leffoista. Aikaansa edellä olleet erikoistehosteet, klassinen sankaritarina ja tapahtumapaikkana kiinnostava avaruus. Jatko-osaa odoteltiin muutaman vuoden, ja tulos olikin paikoitellen mielipiteitä jakava. Silti tämä leffa on katsojien suosikki kaikista kuudesta tehdystä. Se tosin ei ole vaikea suoritus, sillä prequel-jaksot 1-3 ovatkin täyttä kuraa. Imperiumin vastaisku on edeltäjäänsä synkempi, pohjustaa mainiosti koko galaktista valtakuntaa, ja tuo mukaan Yodan, ja paljastaa yhden kaikkien aikojen synkimmistä isä-poika suhteista. Siihen ei pysty Salatut elämät tai Kauniit ja rohkeat koskaan.

1: Terminator II - Judgement day

Voiko onnistuneempaa jatko-osaa oikeastaan tehdä? No voi, mutta vaikeaa se tulisi olemaan. Alkuperäinen Terminator on klassikko vailla vertaa. Iso-Arska tulee ja tappaa, mutta kakkososassa hän onkin suojelija, ja tappaja-terminaattori onkin uudempi versio. Leffa tukee mainiosti alkuperäisen jättämää paikkaa, roolihahmot ovat samoja, juoni kulkee mukavasti eteenpäin jne jne. Leffa on lisäksi kaikkien aikojen tuottavin kakkososa, kun verrataan tuottoa ykkösosaan.

P.S: Etkö löytänyt Lord of the Rings -leffoja tai Harry Potteria? Et ole pahasti pielessä. Ne eivät ole listalla, koska en ole yhtään leffaa mistään näistä nähnyt. Olisin, jos olisin halunnut.

P.S.S: Ymmärsitte varmasti, että Titanic II on netissä levinnyt feikkitraileri?

TOP 10 parhaat näyttelijöiden musiikkiesitykset

Maailmassa on monenlaisia multitalentteja. Leffat ja musiikki on yksi ala, missä on mahdollista pärjätä molemmissa. Mutta vain toiseen suuntaan se tuntuu onnistuvan. Monet muusikot ovat koittaneet siipiään leffoissa, ja aika iso osa on myös menestynyt. Mutta on myös näyttelijöitä jotka ovat yrittäneet vallata musiikkibisnestä. Siinä kuitenkaan ei juuri kukaan ole onnistunut. On silti muutamia klassikkobiisejä, jotka ovat näyttelijöiden tekeleitä, joten nostetaan tällä kertaa listalle TOP 10 PARHAAT NÄYTTELIJÖIDEN MUSIIKKIESITYKSET. (Ja Jennizer Lopezia en laske millään tavalla näyttelijäksi, joten häntä en listalle tosiaan voi laittaa.)

10: Don Johnson - Heartbeat 

Don Johnson, tuo Miami Vicen trendikäs poliisi, teki aikanaan hitin, Heartbeat. Muuta mainittavaa ei musiikin saralla kuitenkaan tuo valkoiseen puuvillapukuun pukeutunut TV-kyttä aikaan saanutkaan. Biisi nousi aikanaan jopa Billboardin sijalle #5. Ei huono saavutus. Leffoista hänet tunnetaan parhaiten roolistaan pätkässä Harley Davidson & The Marlboro Man tai Machete.

9: Nicole Kidman & Robbie Williams - Something stupid

Vaikka kyseessä onkin duetto, Australian lahja maailmalle, Nicole Kidman yllätti laulutaidoillaan tässä biisissä. Eihän tämä tietysti mikään minun suosikki ole, mutta jossakin hississä soitettaessa varmasti toimii. Kidman näytteli muunmuassa musikaalileffassa Moulin Rouge! joten jonkinlaista kykyä musiikinkin alalla Kidmanilla varmasti on.

8: David Hasselhoff - Looking for freedom

Miksi "The Hoff" on listalla? Koska tämä kyseinen biisi nousi vuonna 1989 Saksan listaykköseksi. Ja saksalaiset eivät koskaan ole väärässä. Muutama muu Hasselhoffin biisi on noussut ykköseksi Itävallassa ja Sveitsissä, mutta tästä biisistä kaikki kyllä tuntee Hasselhoffin musiikilliset kyvyt. Ja pakko myöntää, niin korni kuin tämä biisi onkaan, se on parempi kuin Hasselhoffin näyttelijän taidot. Tunnetuin roolihan oli Michael Knight TV-sarjassa Ritari Ässä, sekä ryijyrintainen hengenpelastaja Mitch Buchannon sarjassa Baywatch. Parhaan leffaroolin hän vetää kuitenkin cameoroolissa, Saksan polttopallomaajoukkueen valmentajana leffassa "Dodgeball; the true underdog story."

7: Adam Sandler - Secret

Laulajana Sandler on aivan saamaton, mutta ei se estä tekemästä musiikkia. Kaikki Sandlerin levyt ovat samanlaista komediaa kuin leffatkin, eli vain paikoitellen ne naurattavat. Mutta kuten leffojen puolella, on myös musiikin saralla osunut joskus kohdalleen. Secret on hauska ja menevä kappale, joka kertoo alakertansa sheivanneesta miehestä. Leffapuolelta Sandler tunnetaan varmaan parhaiten leffoista Happy Gilmore, Airheads, The Wedding Singer, Waterboy ja Little Nicky. Onhan niitä muitakin.

6: Marky Mark and the Funky Bunch - Good Vibrations

Ennen leffauraansa, Marky Mark alias Mark Wahlberg oli rap-muusikko. Koska ura ei juurikaan auennut, hänestä tuli kaikkien onneksi näyttelijä. Markin isoveli Donnie teki saman tempun paljon myöhemmin, mutta hänen musiikkiura sentään on huomattavasti parempi. Donniehan oli se "paha poika" New Kids On The Block:issa. Mark pikkuveljenä ei tietysti halunnut jäädä huonommaksi tai leimautua poikabändin jäseneksi, joten pahan pojan imagolla rappia tekemään 90-luvun tyyliin. Biisi meni ykköseksi Ruotsissa ja USA:ssa. Leffoja missä Mark esiintyy, ovat mm. The Departed, Invincible, Boogie Nights ja The Italian Job. 

5: Patrick Swayze - She's like the wind

Biisihän on aivan surkea, mutta ilmeisesti joku tästä on joskus tykännyt. Dirty Dancing -leffa on edelleen keski-ikäisten naisten märkä uni, ja tämän leffan soundtrackilta tämäkin tuotos löytyy. Laadullisesti ihan kelpo kappale, jos tällaisesta tykkää. Eri listoille kymmenen kärkeen tämä löysi aikanaan Ruotsissa, Norjassa, Irlannissa ja USA:n Billboardilta. Naiset tuntevat Swayzen myös leffasta Ghost, missä Swayze käy  kummittelemassa Demi Mooren luona. Miehet eivät tunne hänet muualta kuin Roadhouse - Kuuma kapakka ja Youngblood - Lätkä veressä.

4: Dogstar - Enchanted

Kukas se siellä oikealla onkaan? Sehän on Keanu Reeves, Dogstarin basisti. Ehkä hieman väärin ottaa tämä biisi mukaan, koska Keanu ei itse laula, mutta hällä väliä. Basistit on bändin kovimpia jätkiä, ja Keanu sen homman kyllä osaa kohtalaisen hyvin. Triviaksi vedetään vaikka se, että Dogstar oli aikanaan esiintymässä Vaasan Rantarockissa, joskus 90-luvun alussa. Tarkkaa vuotta en toki muista, mutta bändin olen livenä nähnyt. Leffoista Keanu parhaiten tunnetaan Matrix-trilogiasta. 

3: Juliette Lewis & the Licks - Hot Kiss

Aina kun leffaan tarvitaan hieman yksinkertaisen naisen roolia, tuntuu että siihen löytyy aina Juliette Lewis. Harvassa ovat erilaiset roolit tällä naisella, mutta kaippa se on paras pysyä siinä mitä osaa. Rokkihenkistä settiä löytyy The Licksin kanssa soittaneelta Lewisiltä, ja tämä ei ole edes ainut hyvä kappale. Lisääkin löytyy. Eihän se laulu ihan puhtainta ole, mutta rokkia kun soittaa niin saa vetää vähän nuotin vierestä, kunhan asenne on kohdillaan.

2. Bruce Willis - Under the boradwalk

Siltä ajalta kun Brucella oli vielä tukkaa päässä, on tämä musiikkiesitys. Äijämäisten roolien sankari vetää tämän biisin hyvin jopa livenä, mikä lienee aika harvinaista muskelisankarilta. Ei varmasti Sylvester Stallone tai Vin Diesel tällaiseen pystyisi. Musiikkiura jäi lyhyeksi, mutta edelleen Willis laulaa lurittelee pienimuotoisesti. Leffapuolella Williksen löytää Die Hard - leffoista, Pulp Fictionista ja vaikka 12 apinasta.

1: Eddie Murphy - Party all the time

Tätä ei monikaan tunnista Eddie Murphyn kappaleeksi. Taustalta löytyy toki kulttihahmo Rick James, joka kappaleen Murphylle teki. Suomessakin listasijoitus oli parhaimmillaan 16:s, eli ei lainkaan huonosti. Kappale on listattu monille eri listoille, kuten yhden hitin ihmeet, mitä tämä toden totta olikin. Murphy on leffapuolella parhaiten tunnettu Beverly Hills Cop leffasarjasta, ja monesta muustakin komediasta. Ehkä kuitenkin oli paras valinta jatkaa leffapuolella, ja lopettaa musiikkiura ns. huipulla.